nico

istuu tuolissa kuin
ei tietäisi miten jatkaa.
mieli on kipeä. tule huomenna uudestaan

lattialle pudotettu, unohdettu
puhelinnumero, kellonaika
tai jotain muuta tärkeää
rivien väleissä, tai merkkien

vallankumous on käynyt täällä, sulkenut
verhot kysymyksiltä. katkonaista hengitystä
neljä seinää syleilee, syleilee seinää
puhuu avaruudesta. savukeaski
melkein tyhjä
odotus

toisinaan

opettelen ulkoa mykkäelokuvien repliikit, astun
omiin jalanjälkiini, hävitän todisteet, peitän jäljet.
kuu tai valo vieraan ikkunassa
kun kukaan ei enää kulje ohi
tai jos kulkisi

suljen oven hiljaa, varoen
herättämästä itseäni

lattialle kasautuu kirjoja, pulloja,
vaatekappaleita. kaikella oma tahto
olla olematta

marche funebre

joku on murtanut valon. sekoittanut
savua sateisten aamujen tuoksuun.
tyhjentänyt ohikulkijoiden katseet.
peilikirkas katu, matkalla ulkopuolelle.
mahdotonta erottaa lähtöä paluusta.
mahdotonta jatkaa menettämättä.

muuttua joka hetki vanhemmaksi.
hautausmaan porteilla
kuin tienristeyksessä.

kadottaa itsensä vieraisiin ikkunoihin.
loputtomaan puolivaloon.
karistaa huolet, ilot
tarpeettomina.