8.

yhä kylmempää. etsiessään kadottavat itsensä,

ansaitsevat toisensa kuten joku ansaitsee kuolemantuomion.

muuttuvat planeetoiksi, hiljaisuudeksi. laskevat päiviä

ja aika kaivertaa ristejä silmäluomiin, sivuihin

jotka lukematta käännetään.

täytyy luopua, kulkea verkkaisesti yötä kohti.
tukeutua vasten lukittuja ovia ja nähdä
kuinka hämärän neulat tavoittavat myöhästyneen.
löytää taivaankappaleet jotka eivät kuule,
eivät välitä kadonneista, löytyneistä, eivät kaipaa.
pysyvät tahdikkaasti radoillaan, todistamatta
tätä loputonta tyhjyyttä ja kaikkea
mikä tulee sen jälkeen.

7. vielä kerran hymyilevät

rappukäytävän hiljaisuutta. anna kaiken loppua
alkuunsa. muistoja tulevasta kaiverrettu hakaristeinä silmiin.
kulkea vastapäivään, yötä kohti. kaikki tulee vielä olemaan hyvin.
kun sanat ovat kasvoja, lupauksia hiljaisuutena. kulkevat
ohi hiljaa, aina joku kulkee ohi. keittiöiden hiljaisuutta,

ikkunat kaduille. tuntea vähemmän

                 kaikkea

                       tätä ei mitään.

avaruuden hiljaisuutta. päivien hiljaisuutta ja öiden.
kissojen hiljaisuutta. sanomatta jääneiden asioiden
hiljaisuutta, pelkkää hiljaisuutta.
kuinka paljon olisin halunnut sanoa, halunnut sirpaleita
sinusta. kuinka paljon epäonnea kunnes taas lähdemme.
ei enää varjoja ei syitä jatkaa. sirpaleita minusta.
ajan hiljaisuutta. laskevat päiviä. kuoleman hiljaisuutta.
kaikki tulee vielä olemaan hyvin. vähemmän tätä kaikkea
pysähtynyttä ilmaa. ovet lukittu. hiljaisuus.
kaikki tulee olemaan hyvin. yötä kohti.
yötä kohti.

6.

minulla on hyönteisen silmät
ja hattu päässä, tämä on
viimeinen matka
kotoa
kotiin.

---

istumme vastakkain
keskustellen säästä

äänimerkin jälkeen
kello on pysähtynyt

5. itsestäänselvyyksiä

a.

sanat ja musiikki. kosketus kuolee koskettimille.
ajattelen vanhaa ystävää joka on tärkeämpi nyt
ollessaan poissa. pehmeitä mustia tähtiä, musta aurinko;
mahdottomuuden taivaankappaleita.
musta, harmaa, musta.
hämärä säilyttää julmat sävyt.
miten tarpeetonta kaipaus.

b.

mahdottomuus menneessä aikamuodossa.
olenko ollut täällä ennen vai liian kauan.
valo halkeilee, hämärä, hämärä
tai unohduksen geometria.
musta kolmio, keltainen tähti,
kaikkialla valkoiset seinät.
valot ikkunoissa, lasien väleissä
yksityiset tyhjiöt.
hiljaisuus tiivistyy pinnoille.
jättää mustaa, punaista.
painovoiman lohduttomuuden.

4.

tapaan sinut hautausmaalla,
merkitysten hajoamispisteessä.
kulkea kevyesti, varoen sirpaleita.
ensimmäistä kertaa,
viimeistä.

3.

apatia kuljettaa, harhautuu
päivien harmaaseen. kaksisävyinen olemassaolo.
huonosti nukuttuja öitä tai aamuja. valon hiljainen pilkka.
kuolinilmoitusten huumoria. kaikki aika
on liian myöhään. sanojen rangat halkovat kuuta.
pysähtyvät ennen alkua. maailma pakotettu hiljaisuuteen.
taivas on tyhjä.

astua ulos ilman takkia, varomatta.
odotusten levoton kartta.

2.

a.

odotan eteisessä.
ulkona on jo valoisaa
joku kulkee ohi
ehkä tapahtuu jotain.

kylmä tuuli ratkoo
saumoja. olisi pitänyt
kadota aikoja sitten
aamu on palanut puhki.

b.

silloin kuvittelee olevansa
kuolematon, palavat puhki

sivut, päivät, tapahtumatta
jääneet hetket. eiliset.
olemme sivullisia,
aikoja sitten kirjoitettu.
pysähtyneitä ajatuksia.
välkkyvä hehkulamppu.
tai sade.

aamujen vääjäämättömyys.

yy kaa koo nee